Mitä kirjallisuusterapeutin vastaanotolla tapahtuu?

Kirjallisuusterapia viittaa monella tavalla hoitavaan vuorovaikutusprosessiin, johon osallistuvat terapeutti tai ohjaaja sekä yksilöterapiassa asiakas ja ryhmäterapiassa ryhmän jäsenet. 

Kirjallisuusterapiassa luetaan valmiita tekstejä, kirjoitetaan itse ja keskustellaan luettujen ja kirjoitettujen tekstien herättämistä tunteista ja ajatuksista. Kirjallisuusterapiassa ajatellaan, että omia ongelmia ja tunteita on helpompi lähestyä kirjoitettujen tekstien välityksellä kuin suoraan. Teksteistä voi tunnistaa asioita ja tunteita, jotka ovat aiemmin jääneet piiloon tai joille aiemmin ei ole ollut edes sanoja. 

Vuorovaikutuksen voima

Pelkkä lukeminen tai kirjoittaminenkin voi olla terapeuttista, mutta kirjallisuusterapiaan liittyy aina myös lukemisen ja kirjoittamisen synnyttämien tunteiden ja ajatusten käsittely keskustelemalla.

Vuorovaikutus tarjoaa mahdollisuuden peilata omia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia toisten vastaaviin, mikä voi synnyttää uusia oivalluksia ja näköaloja esimerkiksi muutoksen mahdollisuuteen.

Kirjoittamisen taas on havaittu tehostavan aivojen kykyä käsitellä esimerkiksi pelon tunteita ja näin lieventävän niiden vaikutuksia.

Voit lukea lisää kirjallisuusterapiasta täältä.

Kirjallisuusterapiaa elämän käännekohtiin

Tämä blogipostaus avaa ikkunan kirjallisuusterapian maailmaan ja antaa esimakua siitä, miten lukeminen ja kirjoittaminen voivat toimia avaimena syvempään itsetuntemukseen ja henkiseen kasvuun.

Tervetuloa mukaan matkalle, jossa sanat eivät ole vain mustetta paperilla, vaikka ne siltä ensi silmäyksellä näyttäisivätkin.

Oppaana matkallasi toimin minä, Sananhaltijasi. Minun tehtäväni tässä maailmassa on ohjata juuri sinut lukemisen ja kirjoittamisen mahdollistaman muutosprosessin läpi. Autan sinua löytämään tilan, jossa sanat eivät vain kerro tarinoita vaan myös parantavat haavoja ja saavat aikaan muutoksia.

Palveluni on suunnattu erityisesti ihmisille, jotka kipuilevat elämän käännekohdissa. Olipa kyse sitten äitiyden iloista ja suruista, vaihdevuosien mukanaan tuomasta itsetutkiskelusta, menetyksen tuottamasta tuskasta tai avioeron aiheuttamasta mullistuksesta, ne eivät ole vain haasteita vaan myös mahdollisuuksia syvälliseen henkilökohtaiseen kasvuun. Tarkoin valittujen lukemistojen ja pohdiskelevien kirjoitusharjoitusten avulla autan asiakkaitani navigoimaan näillä vesillä ja löytämään voimaa ja selkeyttä muutoksen keskellä.

Palvelen myös sinua, joka tahdot vapauttaa luovuutesi. Halusitpa sitten aloittaa matkan luovan tai omaelämäkerrallisen kirjoittamisen pariin tai vain tutkia uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun, tarjoan sinulle työkaluja ja tukea luovan potentiaalisi vapauttamiseen. Vastaanotollani ja ryhmissäni syvennymme sanojen maailmaan ja käytämme niitä avaimina, joiden avulla voimme avata meissä jokaisessa piilevän valtavan luovan voiman.

Mitä kirjallisuusterapia tarkoittaa?

Kirjallisuusterapian juuret ulottuvat vuosisatojen taakse. Monissa varhaisissa kulttuureissa esimerkiksi uskottiin lausutun tai lauletun sanan lääkitsevään vaikutukseen, ja myös suomalaisessa kansanperinteessä esiintyy runsaasti esimerkiksi erilaisia parannus- ja tautiloitsuja.

Nykyaikainen kirjallisuusterapianäkemys perustuu 1800–1900-luvun eurooppalaisiin filosofisiin suuntauksiin, joissa pohdittiin ihmisen tietoisuuden ja toiminnan piirteitä sekä yksilön kannalta että yleisesti. Käytännön kirjallisuusterapeuttinen työ – sellaisena kuin se nykyisin ymmärretään – syntyi Yhdysvalloissa, jossa jo 1800-luvun alussa alettiin soveltaa runoutta mielenterveydellisten ongelmien hoitoon. 

Suomessa kirjallisuusterapiasta kiinnostuttiin 1970-luvulla, jolloin Alppilan mielenterveystoimistossa Helsingissä ryhdyttiin kokeilemaan runoterapian menetelmiä. Sittemmin kirjallisuusterapian soveltamisalue on laajentunut kliinisestä hoitotyöstä myös esimerkiksi erilaisten riippuvuuksien hoitoon ja ehkäisyyn, kielenkehityksen häiriöiden hoitoon, ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön ja itsehoitoon sekä kirjastoihin, oppilaitoksiin ja erilaisiin kasvuryhmiin ja harrastuspiireihin.

Voit lukea lisää kirjallisuusterapian historiasta täällä.

Kirjallisuusterapiassa – sekä yksilövastaanotolla että ryhmissä –luetaan, kirjoitetaan ja keskustellaan ohjatusti. Keskustelun ja kirjoittamisen virikkeenä voidaan käyttää monenlaisia tekstejä, kuten runoja, novelleja ja romaanikatkelmia, lehtitekstejä ja laulunsanoja, mutta myös valokuvia, postikortteja, videoita, elokuvia ja erilaisia esineitä. 

Kirjallisuudella on ainutlaatuinen kyky koskettaa syviä tunteita tavalla, joka puhuttelee jokaista ihmistä yksilöllisellä tasolla. Se voi tarjota lohtua, tarjota uusia näkökulmia ja auttaa ilmaisemaan tunteita, joita olisi muuten vaikea ilmaista.

Luovan kirjoittamisen avulla taas voimme tutkia ja ilmaista sisäistä maailmaamme. Se tarjoaa itseilmaisun muodon, joka voi olla sekä puhdistavaa että voimaannuttavaa. Kirjoittamalla voi muokata omaa tarinaansa, tutkia identiteettinsä eri puolia ja löytää äänen tunteille, jotka ovat saattaneet jäädä vaille huomiota tai tunnustusta.

Ensimmäinen tapaaminen kirjallisuusterapeutin kanssa

Ensimmäisessä tapaamisessa luodaan perusta tulevalle työskentelylle. Tavoitteena on tutustua puolin ja toisin, valottaa kirjallisuusterapeuttista prosessia ja selvittää, onko kirjallisuusterapia asiakkaalle sopiva menetelmä ja olenko minä asiakkaalle sopiva terapeutti. 

Alku – kuten koko prosessi kanssani – on lempeä. Koulutettuna kirjallisuusterapiaohjaajana ja pian valmistuvana kirjallisuusterapeuttina ymmärrän, miten tärkeää on oikean rytmin löytäminen ja sellaisen ympäristön luominen, jossa tunnet tulleesi kuulluksi ja ymmärretyksi. Tämän vuoksi tapaan asiakkaani mieluiten omassa työtilassani, jonka olen suunnitellut viihtyisäksi, kodikkaaksi ja turvalliseksi, jotta se edistää avointa keskustelua ja pohdintaa. 

Yksi ensimmäisen tapaamisen tärkeimmistä elementeistä on sinun tarinasi. Tämä on ratkaiseva vaihe, sillä se auttaa minua ymmärtämään, missä vaiheessa olet elämäsi matkalla ja mitä toivot saavuttavasi kirjallisuusterapian avulla. Rohkaisen sinua kertomaan nykyisestä elämäntilanteestasi, elämäsi keskeisistä käännekohdista, mahdollisista haasteistasi ja toiveistasi.

Tämän vaiheen merkitystä ei voi liioitella. Kertomasi avulla voin alkaa räätälöidä kirjallisuusterapiaprosessia juuri sinun yksilöllisiin tarpeisiisi ja kokemuksiisi sopivaksi. Tämä auttaa myös rakentamaan keskinäistä luottamusta ja yhteisymmärrystä, jotka ovat välttämättömiä onnistuneelle terapiasuhteelle.

Tarinasi ja tavoitteidesi perusteella alan myös valikoida kirjallista aineistoa ja harjoituksia, jotka vastaavat juuri sinun kokemuksiasi ja emotionaalisia tarpeitasi. Tämä on yksi kirjallisuusterapian kulmakivistä. Aineiston ja harjoitusten on tarkoitus peilata, haastaa ja laajentaa ymmärrystäsi omista kokemuksistasi ja omasta itsestäsi. 

Toki seuraan etenemistämme tarkalla silmällä koko prosessin ajan ja teen tarvittavia muutoksia sen pohjalta. Aineistoa ja tehtäviä ei nimittäin koskaan valita sattumanvaraisesti, vaan ne on huolellisesti kuratoitu puhuttelemaan juuri sinua ja sinun tavoitteitasi. Ne toimivat lähtökohtana pohdinnalle, keskustelulle ja kirjoitusharjoituksille seuraavissa istunnoissa.

Näin kirjallisuusterapia toimii

Kirjallisuusterapiaprosessi tarjoaa jäsennellyn mutta syvästi henkilökohtaisen matkan, joka voidaan mukauttaa kunkin yksilön ainutlaatuisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Useimmiten tavoitteena on jonkinlainen muutos, jonka taustalla vaikuttavia mekanismeja on kuvattu muun muassa nelivaiheisena vuorovaikutusprosessina. Voit lukea siitä lisää täältä.

Kirjallisuusterapiaprosessia voidaan luonnehtia myös Abigail Alfreyn ja kumppaneiden kehittämän EFECT-mallin avulla. Mallin nimi tulee englannin kielen sanoista Engaging, Feeling, Exploring, Connecting ja Transferring.

  1. Engaging: Ensimmäisessä vaiheessa luodaan turvallinen ja kutsuva fyysinen ja henkinen tila, jossa osallistuja tuntee olonsa mukavaksi ja on valmis sitoutumaan terapiaprosessiin. Tätä sitoutumista ylläpitävät toiminnan merkityksellisyys ja siitä nauttiminen sekä ohjaajan luoma turvallisuuden tunne.

  2. Feeling: Keskeistä kirjallisuusterapiassa on tunteiden, aistimusten, mielialojen ja muistojen kokeminen ja tiedostaminen. Lukemalla, kirjoittamalla ja keskustelemalla osallistujat kohtaavat välittömiä tunnereaktioita ja kokevat tunnemuistoja uudelleen. Tämä on ratkaisevan tärkeää tunteiden, ajatusten ja toiminnan ymmärtämisessä ja hallinnassa.

  3. Exploring: Tässä vaiheessa syvennetään ymmärrystä omista elämänkokemuksista ja niiden merkityksestä. Kirjallisuus ja harjoitukset toimivat keskustelun katalysaattoreina, joiden avulla syvennytään omaan sisäiseen maailmaan yhdessä terapeutin tai ryhmäterapiassa muiden osallistujien kanssa. 

  4. Connecting: Kirjallisuus auttaa osallistujia rakentamaan yhteyksiä elämänsä eri osa-alueisiin – nykyhetkeen, menneisiin kokemuksiin, omaan minään ja muihin ihmisiin. Tämä lisää empatiaa ja ihmisten välistä ymmärrystä.

  5. Transferring: Viimeisessä vaiheessa ajatukset ja tunteet siirretään kirjalliseen muotoon. Tämä prosessi auttaa järjestämään kaoottisia ajatuksia, tekemään epämääräisistä tunteista konkreettisia ja karistamaan harteilta turhat taakat. Kirjoittaminen antaa mahdollisuuden etäännyttämiseen ja omien kokemusten ja muistojen tarkasteluun aiempaa objektiivisemmin.

Käytännössä mallissa kuvatut vaiheet limittyvät toisiinsa, sillä kirjallisuusterapiaprosessi on aina dynaaminen, kerroksellinen, laaja-alainen ja pitkäkestoinen.

Näin luovuuden lukot avautuvat

Kirjoittaminen ei ole vain tapa viestiä; se on myös voimakas ja toimiva väline itseilmaisuun, kasvuun ja mielen hyvinvoinnin kohentamiseen. 

Matka kohti meissä kaikissa piilevän luovuuden vapauttamista sekä tunteiden, muistojen, kokemusten ja oman minän tutkimista alkaa kirjoittamisen esteiden voittamisesta. Moni uskoo virheellisesti, ettei juuri hän ole "luontainen kirjoittaja" tai että juuri häneltä puuttuu luovuusgeeni. Tiedän tunteen, olenhan uskonut niin itsekin, kuten täältä voit lukea.

Näiden uskomusten hälventämiseksi käytän erilaisia tekniikoita ja kirjoitusharjoituksia, jotka on suunniteltu houkuttelemaan luovuus esiin lempeästi. Alla on niistä joitakin esimerkkejä.

  1. Tajunnanvirtakirjoittaminen

    Tajunnanvirtakirjoittamisen menetelmä rohkaisee antamaan sisäiselle kriitikolle kyytiä ja kirjoittamaan estoitta kieliopista, välimerkkisäännöistä, rakenteesta tai tyyliseikoista välittämättä. Tavoitteena on antaa tunteiden ja ajatusten virrata paperille vapaasti ja keskeytyksettä. Usein kynä piirtää alustalle yllättäviä ja oivaltavia havaintoja tiedostamattoman mielen pohjalta.

  2. Teemoitetut kirjoituskehotteet

    Joskus annan sinulle kirjoituskehotteita kiinnostuksenkohteidesi, kokemustesi tai kirjallisuusterapiaistunnoissamme esiin nousevien teemojen perusteella. Ne kannustavat sinua tutkimaan sisintäsi kirjoittamalla.

  3. Ohjattu mielikuvaharjoittelu ja visualisointi

    Joskus matka kohti sanoja alkaa muualta kuin paperilta. Ohjatun mielikuvaharjoittelun avulla johdatan sinut visualisoimaan kohtauksia, muistoja, paikkoja tai hypoteettisia tilanteita, jotka myöhemmin muunnat myös sanoiksi kirjoittamalla.

  4. Strukturoidut harjoitukset

    Välillä toimii parhaiten strukturoidumpi lähestymistapa, kuten kirjeen kirjoittaminen menneelle tai tulevalle minälle tai jollekulle läheiselle tai lyhyen tarinan tai runon kirjoittaminen annettujen ohjeiden mukaan.

  5. Kuvat, esineet ja muut virikkeet

    Käytän ohjatessani paljon myös kuvia, esineitä, musiikkia, aistihavaintoja ja muita virikkeitä, jotka herättävät muistoja ja mielikuvia.

Mitä hyötyä kirjoittamisesta on ?

Kirjoittaminen on paljon muutakin kuin vain sanojen asettelua peräkkäin paperilla tai tietokoneen näytöllä. Kirjoittaminen on tapa tutkia tiedostamatonta mieltä, oppia uusia asioita itsestään ja kenties läheisistäänkin, kehittää luovuuttaan ja ilmaisutaitoaan sekä kommunikoida muiden kanssa. Kirjoittaminen myös edistää mielen hyvinvointia monin tavoin.

  1. Kirjoittaminen mahdollistaa syvällisen itsetutkiskelun. Se tarjoaa tilaa pukea sanoiksi ajatuksia ja tunteita, joita voi olla vaikea ilmaista suullisesti.

  2. Kirjoittaminen voi olla puhdistava kokemus erityisesti silloin, kun käsitellään monimutkaisia tunteita, jotka liittyvät elämän käännekohtiin, kuten äitiyteen, avioeroon tai suruun.

  3. Kirjoittaminen erityisesti haastavista tapahtumista, tilanteista ja kokemuksista voi parantaa resilienssiä ja auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja voimavaroja. Lisäksi se auttaa löytämään uusia näkökulmia sekä ymmärtämään ja hyväksymään paremmin läheisiä ihmisiä sekä elämän moninaisia käänteitä.

Voit lukea lisää kirjoittamisen hyödyistä täältä.

Sananhaltijan palveluista sanottua

Kirjoittamisella on uskomattoman toimiva voima purkaa, jäsentää, antaa perspektiiviä, lohduttaa, hoitaa mieltä ja sielua.

Olen sun verkkokurssilla vuosia sitten avannut pandoran lippaan sielustani.

Mikä voima kynän ja paperin yhteensovittamisella on.

Sopivat yhteen kuin nenä päähän.

Kirjoitin juuri 15-vuotiaalle itselleni. Lopussa oli vaikea nähdä mitään, kun kyyneleet valuivat ja puhdistivat sielua.

Nyt on kevyt olo.

Uskomaton voima on sanoissa.

Kirjoita huolet harteiltasi -verkkokurssin osallistuja ja Sananhaltijan viikkokirjeen tilaaja

Kirjallisuusterapian vaikutukset ovat pitkäkestoisia

Vaikka kirjallisuusterapeuttinen matka alkaa usein tiettyyn elämänvaiheeseen tai -tapahtumaan liittyvästä tarpeesta, sen vaikutukset ulottuu paljon pidemmälle. Kirjallisuusterapia tarjoaa pitkän aikavälin hyötyjä ja mahdollisuuden jatkuvaan kasvuun. Se antaa välineitä ja oivalluksia, jotka rikastuttavat elämää vielä kauan terapiaprosessin päättymisen jälkeenkin.

  1. Parantunut psyykkinen selviytymiskyky ja joustavuus

    Kirjallisuusterapia kehittää emotionaalista kestävyyttä. Prosessi auttaa ymmärtämään, käsittelemään ja hallitsemaan tunteita aiempaa tehokkaammin, mikä on korvaamaton taito tulevia haasteita kohdattaessa.

  2. Lisääntynyt itseymmärrys 

    Kirjallisuusterapia edistää syvällistä itsereflektiota, mikä johtaa aiempaa parempaan itsetuntemukseen. Tämä auttaa tekemään perusteltuja päätöksiä, edistää terveitä ihmissuhteita ja helpottaa omannäköisen elämän rakentamista.

  3. Luovuuden ilon löytäminen

    Säännöllinen kirjoittaminen lisää elämäniloa. Se avaa lukkoja, rentouttaa ja auttaa jaksamaan, vapauttaa arjesta, saa ajatukset rullaamaan, tarjoaa elämyksiä ja nautintoa ja sisältöä elämään, osallistaa, rohkaisee kokeilemaan uutta, luo yhteisöllisyyttä ja synnyttää uusia ideoita.a ksi jokapäiväistä elämää rikastuttaa heidän elämäänsä ja tarjoaa jatkuvan tyydytyksen ja ilmaisun lähteen.

Kirjallisuusterapian pitkän aikavälin hyödyt ovat syvällisiä ja moninaisia. Kun terapiassa opitut asiat otetaan osaksi jokapäiväistä elämää, kirjallisuusterapiasta saa elinikäisen kumppanin, joka tarjoaa opastusta, lohtua ja inspiraatiota kaikissa elämänvaiheissa.

Kutsun sinut lämpimästi mukaan matkalle kirjallisuusterapian maailmaan. Oletpa sitten etsimässä tukea merkittävän elämänmuutoksen myllerryksessä tai etsimässä luovaa potentiaaliasi, ovi on auki.

Näin aloitat kirjallisuusterapian

Jos olet kiinnostunut kirjallisuusterapiasta, ota yhteyttä! Etsin parhaillani harjoitusasiakkaita yksilöterapiaan.

Yksilöasiakkaiden tapaamiset pidetään pääasiassa työhuoneellani Espoon Matinkylässä (Mirjankuja 4). Tarvittaessa voimme tavata myös muualla pääkaupunkiseudulla tai etänä.

Harjoitusasiakkaille hinta on 40 € / 45 min tai 65 € / 90 min.

Tapaamisten kesto, määrä ja tiheys sovitaan kunkin asiakkaan tarpeiden ja tilanteen pohjalta tutustumiskäynnin ja tilanteen kartoituksen perusteella.

Huom! Kirjallisuusterapiasta ei saa Kela-korvausta eikä se sovi akuutissa kriisissä olevalle.

Hae mukaan yksityisviestillä tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen annamari@sananhaltija.fi. Kerro viestissäsi lyhyesti siitä, millaisia teemoja haluaisit terapiassa käsitellä.

Lisätietoja tulevista ryhmistä ja kursseista löydät täältä. Tulossa on muun muassa viikonloppuretriitti Pyhtäällä maaliskuussa ja kirjoittajamatka Kreetalla.

Edellinen
Edellinen

Löydä tyyneyden taika – vapauta itsesi ja luovuutesi lukot kirjoitusretriitissä

Seuraava
Seuraava

Miksi kannattaa kirjoittaa säännöllisesti – ja miten se onnistuu?