Tekstilajit, osa 1: Mikä on aforismi?

Tämä kirjoitus aloittaa uuden, epäsäännöllisesti ilmestyvän sarjan, jossa käyn läpi kaunokirjallisia tekstilajeja. Sarjan saa kunnian aloittaa lajeista lyhin ja aakkosissakin ensimmäisenä tuleva aforismi.

Kielitoimiston sanakirja määrittelee aforismin ajatelmaksi, mietelmäksi tai mietelauseeksi. Määritelmä on tiivis ja päällisin puolin selkeä, mutta ei sittenkään kerro kovinkaan paljon vaan jää vähän latteaksi – niin kuin toki monet mietelauseetkin. (Ajattelen tässä nyt erityisesti somekuvissa ja sisustustyynyissä viljeltäviä Live, laugh, love -tyyppisiä mietelmiä.)

Suomen aforismiyhdistyksen puheenjohtaja Minka Heino selittää asian paremmin. "Hyvä aforismi on enemmän kuin se, mitä sanat kertovat tai lause sanoo. Hyvässä aforismissa on sisältö, joka avautuu lukijalle monimuotoisena viestinä ajatuksena tai mielikuvana", Minka luonnehtii.

Aforismeissa viehättää niiden monimuotoisuus

Pääkaupunkiseudulla liikkuvat ovat saattaneet törmätä aforismeihin metroissa ja ratikoissa osana Suomen aforismiyhdistyksen ja HSL:n yhteistä Aforismeja raiteilla -tempausta. Tänä vuonna yhteistyö täyttää viisitoista vuotta ja samalla kampanjan nimi on päivitetty muotoon Ajatus kulkee. Kampanjan teemana on tänä vuonna "Heitä hymy!" ja aforismeja voi nähdä aiemmista vuosista poiketen myös oransseissa runkolinjan busseissa 4.5. alkaen. 

Lapsena toivoin näkymättömyysviittaa. Vanhenevana naisena minulla on se.
- Riitta Suominen, Ajatus kulkee

Minka Heinoa viehättää aforismeissa niiden monimuotoisuus. 

"Aforismi ajatellaan usein sananlaskun tyyppiseksi kriittiseksi tekstilajiksi, ja sellaisia ne ovat aikaisemmin olleetkin, mutta nykyisin aforismeja on hyvin monenlaisia: esimerkiksi runollisia, arkipehmeitä, maailmaa poliittisesti katsovia ja luonnosta kertovia", Minka sanoo.

Jyväskylän yliopiston kielikeskus kutsuu aforismia kansanomaisen sananlaskun tai sananparren vastineeksi taidekirjallisuudessa. Yleistä elämänviisautta sisältävä aforismi taas on maksiimi. Runosta aforismin erottaa sen proosamuoto: aforismia ei jaeta säkeisiin. Proosaruno puolestaan on aforismia selkeästi pidempi.

Minkan toi aforismien pariin hänen oma kirjoittajan laatunsa. Tekstit lyhenivät ja lyhenivät, kunnes ne olivat enää yhden lauseen mittaisia. Siis aforismeja. 

Tee tutustumismatka aforismien maailmaan

Monimuotoisuus tarkoittaa, että jokaiselle löytyy oma aforistikko, jonka tyylistä pitää. Lyhyet ja napakat aforismit sopivat myös hyvin kiireisen lukijan arkeen – sitähän voisi vaikkapa aloittaa jokaisen aamun aforismilla! 

Minka Heino vertaa aforismikokoelmaa laadukkaaseen suklaarasiaan.

"Niitä ei ahmita, vaan sulatellaan suussa yksi kerrallaan. Välillä ne avautuvat heti, joskus vasta monen päivän päästä."

Aforismeihin vasta tutustuvalle Minka suosittelee Tiheiden ajatusten kirjaa (toim. Sami Feiring, Kirja kerrallaan 2011), jossa esitellään satojen suomalaisten aforistikkojen tuotantoa. Siitä saa yleistuntuman siitä, millaisista aforismeista voisi itse tykätä.

Tutustua kannattaa myös Suomen aforismiyhdistyksen Mirkka Rekola -kilpailun voittajakirjoihin. Tänä vuonna toista kertaa järjestetyn kilpailun voittajaksi valittiin Titta Kurjen aforismikokoelma Mielenväänteitä ja hajakokoja (Aurinko Kustannus 2022). 

Olo ei kevene, vaikka murenisi pala palalta.
- Titta Kurki, Mielenväänteitä ja hajakokoja

Ensimmäisen kerran palkinto jaettiin vuonna 2017, jolloin kilpailun voitti Manne Tuomenoksa teoksellaan Kaipauksen harmaa (Into 2017).

Ulkomaisten aforistikkojen kokoelmista Minka nostaa esiin Ramón Gómez de la Sernan Hevoselle kaikki niityt ovat rumpuja (Into 2018, suom. Arto Rintala) ja Stanisław Jerzy Lecin Vastakarvaan (Weilin + Göös 1968, suom. Tuomas Anhava ja Ville Repo).

Lasten ja nuorten kanssa aforismeista taas voi lähteä liikkeelle Minkan omasta Pinnalla. Pop! -kokoelmasta (Suomen aforismiyhdistys 2017.

Kirjoita oma aforismi!

Entä mistä lähteä liikkeelle, jos haluaa itse kirjoittaa aforismin? Minka Heino tarjoilee avuksi aforismikaavan, joka toimi virikkeenä myös tämänvuotisessa Aforismeja raiteilla -tempauksessa.

1. Kirjoita mahdollisimman monta mieleesi tulevaa sanaa seuraavista aiheista: vesi, maailma, tunteet, matka, pulloposti, tulevaisuus. Käytä yhden annetun sanan miettimiseen enintään viisi minuuttia ja siirry sitten seuraavaan. Kirjaa ylös kaikki sanat, älä sensuroi!

2. Katsele kokoamiasi sanalistoja ja ala yhdistellä sanoja lauseiksi. Ole rohkea! On laskettu, että aforismissa on keskimäärin 5,4 sanaa, joten käytä sanoja säästeliääsi. Pyri tiivistämään sanomasi, mutta unohda selittely. Väitä, kysy, ihmettele.

3. Valmis aforismi voi syntyä jo kahden ensimmäisen vaiheen tuloksena, mutta voit jatkaa sen kehittelyä vielä pullopostia tulevaisuuteen -teeman avulla. Sanoja voi pyöritellä vapaasti, vaihtaa sanajärjestystä ja ajatuksen kulkusuuntaa, korvata sanoja toisilla.

Jos haluat, voit lähettää kirjoittamasi aforismin Minkalle. Suomen aforismiyhdistys julkaisee aforismeja Facebook- ja Instagram-tileillään sekä viikon aforismina yhdistyksen verkkosivuilla. Ja jos hyvin käy, Minka saattaa jopa antaa vinkkejä aforismisi hiomiseen!

Edellinen
Edellinen

Viisi viisautta Omia sanoja etsimässä -kirjasta

Seuraava
Seuraava

Omasta elämästä kirjoittaminen on tutkimusmatka itseen